Mihin tieni vie?

Jo kolme kuukautta on kulunut viime päivityksestä blogissani. Kevät oli kiireistä aikaa eikä kesä jäänyt siinä kisassa ainakaan kakkoseksi. Kevään pääsykoeurakasta selvittyäni aloitin heti perään kesätyöt (virhe) ja sen parissa se aika kesällä sitten kuluikin. Tai itseasiassa *töiden parissa, sillä olin kahdessa paikassa listoilla, toisessa toki vain viikonloppujen tuuraajana. Viime viikolla kuitenkin kesätyöni loppuivat tässä täysipäiväisessä paikassa ja nyt olen 'lomaillut' hurjan neljän päivän verran, joista yhden olin tosin töissä. Huomennakin taas työt kutsuvat. Mutta en valita, onneksi on töitä!  

En nyt kuitenkaan tullut tänne vain työurakastani tarinoimaan vaan kyseessä olisi niinkin iso asia kuin blogini olemassaolo. Olen jo pitkään tiennyt, ettei ole teille oikein, että katoan vähän väliä ennalta ilmoittamattomille mysteerisille tauoilleni, joiden päättymispäivämäärää ei ole tiedossa. Olen kuitenkin aina pitänyt blogiani jatkona rakkaudelleni lakata kynsiä ja olen tätä ihan vapaamuotoisesti aina kirjoittanutkin. Siksi siis tämäkin tauko tuli ihan odottamatta, sillä kiireiden lisäksi mielenkiintoni blogia/blogeja kohtaan laski. Enkä varmasti ole ainoa tässä asiassa, sillä esimerkiksi nyt näiden kuluneiden kahden vuoden aikana omankin lukulistan blogeja on lopettanut tai hiljentynyt yhtä mysteerisesti kuin minunkin. Ehkä on aika myöntää, että blogit alkavat tappavan hitaasti jäädä uusien sivustojen alle. Itsekin seuraan nykyään ihmisiä enemmän youtuben ja instagramin kautta.

Olen miettinyt paljon kimpsujeni siirtämistä täysin Instagramin puolelle, josta uudet lakkaukset ja meiningit voi paljon helpommin ja nopeammin jakaa lukijoilleni. Instagramissa itseäni harmittaa kuitenkin se fakta, että kaikki jää kovin pintapuoleiseksi, kun omille höpötyksille ei ole niin paljoa tilaa. Olen myös huomannut jo pitkään lukijoiden tasaisen vähentymisen blogissani eikä 'tyhjälle yleisölle' jutustelu tietenkään tunnu niin motivoivalta. Tietenkin vierailijoiden vähyyteen vaikuttaa suurilta osin myös oma säälittävän huono aktiivisuuteni täällä blogissa, mutta kyllä tässä on taustalla jotain muutakin. Ehkä blogien aika alkaa vain olla jo pikkuhiljaa takanapäin, ken tietää. 

Olen maailman huonoin tekemään päätöksiä ja blogin sulkeminen tuntuisi mielestäni ihan liian radikaalilta, sillä olenhan tänne kuitenkin loppujen lopuksi jo yli viisi vuotta kirjoitellut aktiivisen epäaktiivisesti. Paljon aikaa siis on kulutettu tällä puolen ruutua ja vielä enemmän kynsien parissa lakkaillessa. Olen siis tullut siihen päätökseen, etten blogiani halua sulkea, mutta seuraavasta postauksesta en osaa sanoa mitään. Se voi tulla jo tällä viikolla, tai sitten kuukauden tai puolen vuoden päästä. Tai ehkei ollenkaan. En osaa sanoa.

Tässä kirjoitellessani olen taas huomannut kuinka mukava omaa blogia onkaan kirjoittaa, silloin kun ajatusta ja pohdintoja virtaa ja tekstiä syntyy kuin itsestään. Joskus on kuitenkin lopetettava turhien toiveiden ylläpitäminen ja myönnettävä, että jatkosta ei ole varmaa tietoa. Älkää ainakaan pidättäkö hengitystä seuraavaa postausta odotellessanne. 

Näiden kynsien olisi pitänyt olla yhdet Metsään meni-osan lakkaukset, joista olisin höpissyt pitkät pätkät ja lytännyt siinä samalla taas vaihteeksi vesimarmoroinnin maanrakoon. Teksti täyttyi kuitenkin ihan muusta asiasta. Tärkeämmästä. Blogini tulevaisuudesta. 

Ja jotta nyt ei yhtään vähemmän suuria päätöksiä ilmotettaisi niin kerrotaan vielä sekin, etten tiedä vielä blogini instagram-tilinkään kohtaloa. En ole ollut kirjautuneena tilille nyt varmaan siihen kolmeen kuukauteen ainakaan enkä tiedä koska menen takaisin. Kesän aikana olen kuitenkin tajunnut, etten tahdo tehdä asioita velvollisuuden tunteesta tai vain koska on pakko, sillä tämä on se ensimmäinen keino, millä saa varmasti minkä vain tuntumaan pakkopullalta. 

Käytetyt tuotteet:

Gina Tricot - Base Coat

Flormar - WL01

Kiko - 340

Essence - Eclectic Blue

Essence - Jeans On! 

Essence - Manicure Helper

Essence - Gel Effect Top Coat

+BornPrettyStoren rusetit

Olen kuitenkin lakannut vieläkin kynsiä. Tällä hetkellä kamerastani taitaa löytyä peräti kymmenet lakkaukset, jotka eivät ole päässeet minnekään esiteltäviksi. Haluaisin ne todella paljon teille esitellä, mutta haluan jakaa ne silloin, kun itsekin olen innoissani ja mielelläni niitä esittelemässä. 

Pitemmittä puheitta näihin vähän synkähköihin tunnelmiin siis päätän tämän postauksen. Toivottavasti tavataan vielä uudelleen, joko täällä blogissa tai sitten instagramissa! 

Jos kiinnostuit jostain BornPrettyStoren tuotteesta, kannattaa tilauksen yhteydessä käyttää blogini alekoodia AHAH10, jolla saat -10% alennuksen tilauksesi yhteydessä. En hyödy linkkien klikkailuista tai tehdyistä ostoksista. 

Toivottavasti teillä on ollut ihana ja aurinkoinen kesä! ♥

Kun minä vesimarmoroimaan ryhdyin...

Vesimarmorointi on yksi sellaisista koristelutyyleistä, joita ei turhan usein kynsilläni pääse näkemään. Aikaisemmat tuskan hetkeni tiettyjen koristelutekniikoiden kanssa ovat aiheuttaneet näiden tyylien karttelun ja välttelyn. Nyt kevään kuluessa olen kuitenkin taas halunnut antaa uusia mahdollisuuksia näille ei-suosituille tekniikoille ja testata josko tauon aikana lahjani olisivatkin kehittyneet. 

Vesimarmorointi on varmasti yksi suosituimpia koristelutekniikoiden inhokkeja kynsipiireissä enkä minä ole ollut tästä mikään poikkeus. Koko blogitaipaleeni aikana vesimarmorointilakkauksia on tainnut karttua hurjan neljän lakkauksen verran. Nyt päätin siis ottaa itseäni niskasta kiinni ja kohdata vesimarmoroinnin uudemman kerran. 

Tässä olisi nyt sitten lopputulos, mihin päädyttiin. Nämä lakkaukset ovat varmastikin valehtelematta yli 30 yrityksen ja monen tunnin tulos. Lakkaa kului hurjat määrät täydellisiä kuvioita yrittäessäni eivätkä ne loppujen lopuksi olleet vieläkään täydellisiä, mutta tässä vaiheessa taisin olla jo sellaisissa kemikaalihuuruissa, että oli aika lopettaa. 

Kynnethän ovat toistensa kanssa kuin yö ja päivä, enkä vieläkään ymmärrä, miten hyvät vesimarmoroijat pystyvät saamaan likimain identtiset kuviot kynsillensä. Itselle osoittautui muutenkin kaikista haastavimmaksi vaiheeksi itse kuvioiden tekeminen, kun taas ennen vika on ollut nimenomaan lakkojen leviämättömyydessä. Hassua.

Vaikka lopputuloksessa kuviot ovatkin täysin erilaiset toistensa kanssa eikä niistä pysty nähdä näitä tunnettuja vesimarmoroinnin kuviointeja, olin silti erittäin tyytyväinen lakkauksiini. Yhdeksi saavutukseksi voidaan laskea jo pelkästään sekin, että jonkin sortin vesimarmoroinnit löytyvät kaikilta kynsiltäni! Ennen en ole saanut kuin maksimissaan kahdet kynnet onnistumaan ja nekin ihan hirveän urakan jälkeen. Ja sitä paitsi tällainen eripari-tunnelma lakkauksissa on oikeastaan pitkästä aikaa aika kiva ja itse marmomorointi-kokemuksesta toivuttuanikin pidin tuloksesta vielä enemmän. 

Käytetyt tuotteet:

Gina Tricot - Base Coat

Essence - Forgive Me

China Glaze - Life Is Rosy

Zoya - Marnie

Essence - Easy To Polish-Manicure Helper

Essence - Gel Effect Top Coat

Kemikaalihuuruista ja monen tunnin uurastamisesta huolimatta, uskokaa tai älkää, päätin testata vesimarmorointia vielä uudemman kerran. Seuraavallakin kerralla siis mennään vielä vesimarmorointien maailmassa, mutta aivan eri värimaailmassa. Siihen asti siis heipat! 

Minkälaisia kokemuksia teillä on vesimarmoroinnista?

Pohdintoja eri palstoista

Kevät tulla porskuttaa ja allekirjoittaneellakin ovat pastellisävyt vallanneet kynnet. Olen yleensä ollut todella huono seuraamaan sesongeittain vaihtuvia lakkasävyjä, mutta tänä vuonna olen yllättäen saanut jonkun uuden buustin ajankohtaisille sävyille. Tummat lakkasävyt eivät ole kyllä yhtään houkutelleet lakkalaatikossa ja kerta toisensa jälkeen kynsille on päätynyt jotain värikkäämpää sävyä. Olen myös saanut jonkun extra-innostuksen taas lakkailuun, sillä olen tullut testanneeksi entisiä vihollisiani koristelujen saralla. Kynsilleni on muun muassa päätynyt taas pitkästä aikaa leimauksia, liukuvärejä ja jopa vesimarmorointejakin pariin otteeseen.  

Näistä lakkakokeiluistani pystyy näkemään lähes "live"-materiaalia Instagram-tilini kautta, joka kulkee nimellä @anniina_julias ja jonne voit löytää tästä linkistä. Kuten varmasti olettekin jo huomanneet, ettei postausrytmini ole sieltä nopeimmasta päästä eikä täältä pysty seurailemaan esimerkiksi juuri tämän hetkisiä lakkauksiani. Olen kokenut instagramin helpommaksi väyläksi jakaa juuri tämän hetkistä meininkiä ja menoa, ja siksi olenkin instagram-tarinoissani tavannut esitellä niitä uusimpia lakkauksiani sekä näyttää hiukan niiden tekoprosessia. Tänne blogiin taas on sitten kiva tulla kertomaan hiukan pidempiä pohdintoja lakkauksistani.  

Tästä tietenkin seuraa se, etteivät eri some-palstani ole samassa ajassa. Esimerkiksi täällä blogissani ovat nyt esillä lakkaukset, joita en ole vielä instagramin "feediin" lisännyt, mutta tarinoissa nämä lakkaukset on jo vilaukselta nähty. Haluankin nyt kysyä teiltä, jotka minua sekä täällä blogissa että instagramissakin seuraavat, että onko tälläinen järjestely teidän mielestä toimiva vai tiputteko aina kärryiltä, kun kolmessa eri paikassa näkyy erilaisia lakkauksia? 

Olen itse miettinyt paljon tätä asiaa ja punninnut sen toimivuutta. Itsehän kun haluaisin mahdollisimman paljon aina tuoda sisältöä some-tileilleni ja siksi tällainen järjestely on ollut itselleni henkilökohtaisesti toimivin. Omassa elämässäni kun tällä hetkellä ovat työt ja pääsykoe-urakka meneillään, jotka vievät aikaa blogipostauksilta. Siksi blogini ei pystykään päivittymään montaa kertaa viikossa eivätkä eri palstani päivity samassa rytmissä toistensa kanssa. 

Itse olen myös tykännyt instagramia päivitellä, sillä sinne pystyy vaikka lakkauksien 'tuoksinnassakin' kertomaan välitietoja. Siltikään se ei korvaa blogiani, missä pääsen kertomaan asioista pidemmin ja laajemmin. Instagramissa kun kaikki jutut esitellään ns. pintapuolisemmin eikä lakkauksilleni tule tarinaa taakseen ja siksi niille ei saa niin paljoa tarttumapintaa seuraajanakaan. Kirsikkana kakun päällä on myös hirveä epävarmuuteni englannin kielenkäytöstä, sillä pelkään kirjoittavani asioita ihan väärin ja kielioppini olevan ihan metsässä. Tästä hassua tekee se, että ymmärrän englantia kyllä hyvin niin puheesta kuin tekstistäkin, mutta kun itse pitäisi alkaa johonkin julkiselle tilille kirjoittamaan iskeekin epävarmuus.

Englanninkielisiä aineita tehdessäni en omannut tällaista epävarmuutta, sillä tiesin vain opettajan lukevan tekstini. Kaiken huipuksi vielä se, etteivät esseeni edes ikinä menneet huonosti eikä niistä löytynyt kasoittain kielioppivirheitäkään.  

Käytetyt tuotteet:

Gina Tricot - Base Coat

Gina Tricot - Puff Powder

Essence - Wild White Ways

Essence - Write On My Chalkboard

Mont Marte - Lamp Black

Essence - Gel Effect Top Coat

+ kynsivinyylit

Tähän asti siis kaikki tekstini olen epävarman varmasti englanniksi Instagramissa kirjoitellut. Olen myös päättänyt sen englantina pitää ja urheasti opetella sitä käyttämään ihan itsekirjoitettunakin. Ja eihän kukaan toisten kielioppivirheitä enää seuraavana päivänä pohdiskele. Kuten sanotaan, virhe on lahja, josta oppii.   

Aurinkoista pääsiäisviikonloppua kaikille! ♥

Ystävänpäivän kynnet

Menneiden muistelun jälkeen on hyvä siirtyä taas takaisin nykypäivään. Tai no, itseasiassa muutaman viikon päähän, sillä esittelyssä olisivat minun tämän vuoden ystävänpäivälle tekemäni lakkaukset. Olen selvästikin kunnostautunut näiden teemalakkauksien kanssa, sillä olen urakoinut juhlaan sopivat kynnet nyt jo peräti kolmien peräkkäisten juhlien ajan, jouluna, uudenvuoden juhlissa sekä nyt ystävänpäivänä. Mielenkiinnolla odotan tuleeko vielä pääsiäiseksikin loihdittua teemalakkauksia, sillä siihen olen kynsiurani aikana osallistunut vain kerran yksillä teemakynsillä, jotka nekin tuli tehtyä ihan sattumalta pääsiäisen pyhiksi, hah. 

Tämänpäiväiset teemakynnet ovat kuitenkin saaneet inspiraationsa instagramista. Yagala on varmasti yksi suurimpia kynsi-idoleitani, kenen loihtimia lakkauksia ihastelen aina uudelleen ja uudelleen. Löydän itseni nappailemassa näyttökuvia inspiroivista lakkauksista Yagalan sivuilta kerta toisensa jälkeen. Vaikka seuraan paljon muitakin toinen toistaan lahjakkaampia lakkailijoita, päädyn silti aina loppujen lopuksi Yagalan sivuja ihailemaan ja inspiraatio-albumia selaillessani huomaan suurimman osan olevan juurikin hänen upeita luomuksiaan. Siksi kaikki kunnia näistä lakkauksista saakin mennä alkuperäiselle lähteelleen ja nämä lakkaukset voitte nähdä tästä.

Hiukan tuli kuitenkin muunneltua lakkauksia omiin tarpeisiini sopiviksi, ja väri muuttui mustasta pinkiksi ja glitter-osat kolmioista pyöreiksi. 

Käytetyt tuotteet:

Gina Tricot - Base Coat

Gina Tricot - Puff Powder

OPI - Elephantastic Kiss

OPI - Muppets World Tour

China Glaze - Doll House

Gina Tricot - Cotton Candy

Mont Marte - Titanium White (akryylimaalina)

Essence - Gel Effect Top Coat

En oikein ymmärrä, että miksi en meinaa löytää näistä kynsistä nyt oikein mitään höpöteltävää. Lakkaukset olivat oikein onnistuneet ja porskutin näillä menemään seuraavan viikon verran oikein hyvillä mielin. Joskus kai on tällaisiakin lakkauksia (tai päiviä, who knows), ettei jutusteltavaa meinaa oikein irrota. Tästä johtuen purkitetaan tämä postaus siis vähän vähemmillä höpinöillä ja annetaan vaikka itse lakkauksien kertoa tällä kertaa kaikki oleellinen. 

Minä siirryn tästä nyt jatkamaan tämän hetkisten kynsien lakkailua ja toivotan teille ihanaa maaliskuista tiistaita! ♥

Oliko teillä ystävänpäivänä pinkit kynnet?

Paluu ensiaskelille

Olen aina väliajoin käynyt ihan mielenkiinnosta tutkailemassa ja lueskelemassa blogini vanhoja postauksia sekä etsinyt tietokoneeni syövereistä niitä ihka ensimmäisiä todisteita lakkaharrastuksen alkuaskelista. Tässähän on jo aika pitkä matka tullut tallusteltua kynsikoristelujen saralla, sillä ensimmäiset merkinnät blogistani ulottuvat vuoteen 2012. Bloginihan sai alkunsa itseasiassa jo vuonna 2011, mutta tälle ajalle sijoittuneet postaukset olen kuitenkin jo syystä tai toisesta poistanut.

Sanotaanko nyt vaikka niin, että tuolloin 14-vuotiaan Anniinan iän pystyi kyllä hyvin helposti huomaamaan rönsyilevästä tekstistä ja useista hymiöistä, joita tekstien väliin oli aina välttämätöntä lisätä. Suurin syy tekstien poistamiselle oli kuitenkin silloinen omien kuvieni lisäily postauksiin. Ja nämä siis ei todellakaan olleet mitään meikkien esittelyyn tarkoitettuja kuvia vaan ihan selfieitä, joita siihen aikaan otettiin tietenkin järjestelmäkameralla peilin kautta, heh. (Kalkuloi etäisyyttä lähimpään häpeän kuoppaan.)

Vuoteen 2012 mennessä kuitenkin alkoi kynsienlakkailu olemaan jo niin iso kiinnostuksenkohde itselleni, että siitä tuli heittämällä toinen pääaiheeni valokuvauksen rinnalla blogissani. Kysymys kuuluukin, valokuvaanko vielä kuusi vuotta myöhemminkin? Vastaus siihen on myöntävä, vaikken enää lähellekään niin suurella kapasiteetilla siihen panosta kuin aikoinaan.

Pian kuitenkin kynsienlakkaus alkoi ottamaan jo niin suurta jalansijaa postauksissani, että siitä tuli yksistään pääaiheeni blogissa ja valokuvaus sai eläköityä ja väistyä pois tieltä.

Ensimmäisten kollaasien kuvat matkustavat pitkän matkan vuosien 2011-2012 välimaastoon. Voitte varmaankin huomata, että aika erilaisissa pituuksissa huitelivat kynnet tuolloin. Eivätkä näköjään kynsinauhanikaan olleet vielä kuulleet kynsinauhaöljyjen ilosanomasta, sillä näyttävät olevan ihan valmiita lähtemään litomaan käsistäni hetkenä minä hyvänsä. 

Vähän ehkä yllättävää, että suurin osa lakkauksieni koristeluista on tuohon aikaan toteutettu leimaamalla, sillä juuri muutama viikko sitten vannoin hautavaani leimavälineet viiden metrin syvyyteen maan alle. Minulla ei ainakaan ole minkään valtakunnan haisua, että miten olen nuo leimaukset joskus tehnyt tai että, mikä päällyslakka minulla on ollut, sillä se ei ole selvästikään levittänyt leimauksia. Tästä johtuen päädyin sellaiseen johtopäätökseen, että leimauslahjat ja -taidot voivat siis tosiaankin kadota ajankuluessa ja hyvät päällyslakat voivat kadota maan alle. Tosi outoa...

Kynsikuvien parantumisen ohella voidaan myös huomata, että vuoden 2012 loppupuoliskolle siirryttäessä myös muitakin koristelutapoja oli jo liittynyt mukaan. Pilvimanikyyreja, kynsilakalla tehtyjä tähtiä, fimoja ja glittereitä. Yllä olevan kollaasin leopardikynnet olivat minun ihkaensimmäiset käsinmaalaukseni ja olin näistä silloin tavattoman ylpeä. Nyt näitä katsoo pienten naurun hörähdyksien saattelemana, mutta jostainhan se on aina lähdettävä liikkeelle ja harjoitus tekee mestarin.

Tässä vaiheessa taidetaankin mennä jo vuoden 2013 puolella ja pystytäänkin jo havaita pientä harjaantumista lakkkauksien siisteydessä. Muistan yllä olevia vaaleanpunaisia karkkimanikyyrejä tehdessäni käyttäneeni tavallisesta teipistä leikattuja paloja, sillä en omistanut vielä koristeteippiä. Punaisissa Kiina-manikyyreissä koristeluteipit olivat kuitenkin jo näköjään löytäneet luokseni.  

Viimeiseen kollaasiin valikoitui lisää vuoden 2013 tekeleitä. Leopardikuosia on testattu vielä uudemman kerran, siirtokuvat ovat alkaneet valloittaa markkinoita ja liukuvärjäys-yritykset ovat myös tulleet harjoittelun alle. Vieläkään en tuota lajia täysin hallitse ja vieläkin löytyy parannettavaa ja opeteltavaa. Jos jotakin olen vuosien aikana löytänyt ja oppinut, on oma tyylini lakkauksissa. Enää ei tulisi mieleenkään maalata vihreitä ja punaisia omenoita kynsilleni, mikä on toisaalta sääli, sillä tuo alkuaikojen rohkeus on jotenkin vuosien kuluessa karissut pois ja tilalle ovat tulleet samat tutut ja turvalliset koristelutyylit. Toisaalta taas en koe haluavani tehdä kynsilleni sellaisia lakkauksia, joita en kokisi mieluisiksi. Vihreät ja punaiset omenat kynsilläni tuntisin oloni nykyään vain lähinnä epämukavaksi ja hölmöksi, kun taas toiset eivät pystyisi kulkea minun glitteröverit kynsillään.  

Tässä olisi siis pieni takaisin heitto ihan harrastukseni alkuajoille, vaikka höpöteltävää olisikin löytynyt vielä paljon enemmänkin. Jätin seuraavat tulevat vuodet tästä postauksesta ihan tietoisesti pois, sillä halusin keskittyä enemmänkin näihin ihan ensiaskeliini. Vuoteen 2014 mennessä olin kuitenkin jo kahdesta kolmeen vuoteen kynsiäni lakkaillut, jolloin jonkin sortin harjaantuneisuus alkoi jo pikkuhiljaa näkyä. Aloinkin pohtia, että haluaisitteko nähdä vielä vaikka vuosien 2014-2015 akselille sijoittuneita lakkauksia? Näistäkin vuosista kuitenkin on jo sellaiset nelisen vuotta kulunut ja paljon on kynsiharrastukseni sinäkin aikana mennyt eteenpäin. 

Huh, jaksoikohan kukaan edes lukea tänne asti minun höpinöitäni?

Pakkasen täyteistä keskiviikkoa toivotan teille kynsimuistojeni syövereistä! ♥

Optinen illuusio

Onko teillä paljonkin sellaisia lakkoja, jotka olette ostaneet jo pieni ikuisuus takaperin, mutta vielä sen ikuisuuden jälkeenkään ette ole testanneet lakkaa kynsillä? Minä voin heittää ensimmäisen kiven ja todeta, että täältä ainakin löytyy ihan listallinen tällaisia hylkiöitä. 

En ymmärrä, miten jotkin tietyt lakat pystyvät hautautua kynsilakkakokoelmaan lähes näkymättömiksi yksilöiksi niin, ettei allekirjoittanut enää hetken päästä muista koko lakan olemassaoloakaan. Kyseisten lakkojen ei tarvitse edes olla vaikeasti yhdistettäviä sävyiltään tai muutenkaan mitenkään erikoisia, jotta tällainen unohdus voisi päästä tapahtumaan. 

Ideana tässä ongelmassa onkin, että nämä lakat eivät kuitenkaan oikeasti katoa minnekään. Niiden olemassaolo ei lopu, eivätkä ne muutu näkymättömiksi. Ne vain lienee sijoittuneet lakkailijan verkkokalvon sokeiden pisteiden kohdille aina, kun lakkauksien lakkoja ollaan valitsemassa. Ne siis ovat olemassa, mutta lakkailija itse ei vain niitä tiedosta. Tästä siis voimme hypätä johtopäätökseen, ettei itse lakkailijaa voi syyttää näiden unohtumisesta laatikkoon, sillä hän ei niitä pysty edes näkemään. 

Mutta koska näkymättömät täytteet eivät ole sellaisia, mihin vannoutunut kynsienlakkaaja haluaisi kuluttaa pennejään, on näidenkin lakkojen päästävä siis käyttöön. Löytämisen avuksi olenkin nyt kehittänyt listan, jossa ovat jokainen unohdettu lakka odottamassa vuoroaan parrasvaloissa. Tämän hetkinen lakkojen lukumäärä listassa on 36. Näissä lakkauksissa niistä on käytössä kaksi, jotka ovat Essencen Prince Charming sekä kuvissakin pyörivä China Glazen Optical Illusion. Osuvasti on kyllä China Glazen glitteri nimetty, sillä optisen illuusion se kyllä aiheuttaakin katoamalla sinne lakkakokoelmaan. 

Käytetyt tuotteet:

Gina Tricot - Base Coat

Essence - Prince Charming

China Glaze - Optical Illusion

Essence - The Gel Nail Polish Top Coat

Essence - Fix it!-kynsiliima

Mont Marte - Titanium White

+ hopeat strassit

Seuraavissa lakkauksissa minulla on peräti neljä unohdettua lakkapulloa pääsemässä vihdoin ansaitsemaansa käyttöön. Listan kokoaminen on siis selvästikin auttanut. Hyvä minä!

Kuinka paljon teillä katoaa lakkoja, heh?

Ihanaa alkanutta helmikuista viikkoa jokaiselle! ♥

Enkä minä enää koskaan...

Olenkin jo tainnut muutamaan otteeseen kertoa teille ongelmastani kangistua samoihin vanhoihin kaavoihini lakkauksia tehdessäni. En tiedä huomaako sitä niin selkeästi lukijana, mutta ainakin näin itse lakkailijana sen tunnun huomaavan erittäin selkeästi. (Tai sitten vain kuvittelen ysinkertaisesti omiani, ken tietää.) Kynsilläni kuitenkin kerta toisensa jälkeen tuntuu pyörivän erilaiset akryylimaalaukset vaihtelevilla glittereillä höystettynä. Tuntuu ettei uusia juttuja tule testattua enää niin aktiivisesti kuin harrastuksen alkuaikoina. Siksi haluankin nyt tämän ymmärrettyäni (ja BornPrettyStoren niitä lähetettyä, heh) testata taas leimauslaattoja ja herätellä niitä vanhoja leimaajan taitoja haudoistaan. 

Minähän siis hautasin kaikki leimausromppeeni jo aikoja sitten noin viiden metrin syvyyteen maan alle ja lupasin itselleni, etteivät ne sieltä enää palaa takaisin ennenkuin jokaikinen niiden rakennehiukkanen on maatunut mullaksi. Noh nyt minusta kyllä vahvasti tuntuu siltä, että ironialla ja karmalla on täytynyt jotenkin olla tässä näppinsä pelissä, sillä muinoisen blogitaukoni aikana BornPrettyStorelta päätettiin sattumoisin lähettää minulle _leimauslaattoja_ testiin. Ai että kuinka ihanaa!

Lievästi pakotettuna jouduin siis kaivamaan pahaenteiset leimausromppeeni takaisin päivänvaloon, vaikka olinkin vannonut niiden jäämisen historiaan, huoh. Tässä sitä siis taas ollaan. Esittelemässä lakkauksia, jotka ovat luotu leimaten. Ja ei, vieläkään en sitä osaa. Ja kyllä, en vieläkään pidä leimaamisesta. Kas kummaa, kun ei tämän taukoni aikana ne leimauslahjat olleetkaan kehittyneet. Vieläkään se leima ei tarttunut kokonaisena kynnelle enkä vieläkään osannut sitä kohdistaa. Ja jos mietitte miten nämä kynnet ovat ylipäätänsä päätyneet tällaiseen lopputulokseen, jota voi julkisesti ihmisille esitellä, johtuu se ihan täysin siitä, että tein noista leimoista decalit ja lisäsin ne vasta kuivuttuaan kynsille. Koska muuten mulla ei olisi VIELÄKÄÄN mitään materiaalia, millä esitellä tämä leimauslaatta. Nih. 

Ja siis älkää käsittäkö väärin. Leimauslaatta toimi erittäin hyvin. Kuvio tarttui oikein hienosti leimasimelle jo ensiyrittämällä. Tässä tapauksessa puuttuivat vain ne leimaajanlahjat, joita kuvan siirtämiseksi itse kynsille vaaditaan. Siksi jouduinkin hiukan oikaisemaan ja länttäämäään kuviot kynsille vasta turvallisesti decalien muodossa. Ja jotta kaikki voisivat ymmärtää tämän ironian määrän tässä tilanteessa, kerronpa vielä, että BPS päätti muuten lähettää mulle yhden leimauslaatan sijasta kaksi. Joten palaamme asiaan vielä. :) *kuvitelkaa tähän kohtaan sarkastisen ja ahdistuneen naurun sekoitus

Käytetyt tuotteet:

Gina Tricot - Base Coat

Golden Rose - Rich Color - 06

Essence - Wild White Ways

Wild Mild - Top Coat

Essence - Gel Effect Top Coat

+ BPS:n leimauslaatta BP-131

+ kultaiset glitterit

Niin ja muuten mulla on vielä näissäkin lakkauksissa käytössä tuo Essencen Gel Effect-päällyslakka. Ja tiedättekös mitä? Se ei oikeasti sutannut leimauksia!! Tai ainakaan mun leimadecaleita, jotka ei ole edes tehty leimauslakalla vaan ainoalla löytämälläni valkoisella, Essencen Wild White Ways:illa. Mutta sanoisin silti, että aika vaikuttavaa kolmen euron päällyslakalta, vai mitä? 

Jos kiinnostuit jostain BornPrettyStoren tuotteesta, kannattaa tilauksen yhteydessä käyttää blogini alekoodia AHAH10, jolla saat -10% alennuksen tilauksen yhteydessä. En hyödy linkkien klikkailuista tai tehdyistä tilauksista millään tavalla. 

Mukavaa maanantaita kaikille! ♥

Uusi mahdollisuus

Olen huomannut, että aina silloin tällöin kannattaa oikeasti antaa uusi mahdollisuus sellaiselle tuotteelle, joka on ensimmäisellä testikerrallaan tuottanut karvaan pettymyksen. Joskus fiasko-tuomion saanut tuote voikin uudemman kerran testatessa osoittautuakin ihan kelpo yksilöksi. Tämän sain kokea nyt itse Essencen Gel Effect-päällyslakan kanssa. En tiedä muistatteko, kun aikaisempien metsään meni-lakkausten yhteydessä julistin kyseisen päällilakan ihan täydeksi sudeksi, sen kuoriutuessa pois kynsiltä. Itseni ollessa erittäin avomielinen ja uusia mahdollisuuksia antava ihminen, päätin antaa tälle lakalle vielä toisenkin mahdollisuuden. (Okei totta puhuakseni testasin tätä uudelleen, sillä kaikki muut päällyslakkani ovat tällä hetkellä loppuneet, joten oikeastaan muuta vaihtoehtoakaan ei ollut sillä hetkellä maisemissa. Uskotellaan kuitenkin, että tämä uudelleentestaus johtui ihan silkasta jalomielisyydestäni.) 

Noh anyways. Jännittynein mielin lakkasin kyseisellä fiaskolla siis uudemman kerran peläten, että tuleeko nyt jo toisetkin lakkaukset pilattua pelkän päällyslakan takia. Jo ensimmäisellä kerralla lakatessa olin ehtinyt huomata muutaman positiivisenkin asian sudesta, ja ne olivat lakan tuoma aivan upea kiilto sekä nopea kuivuminen. Vielä kun lakka pysyisi kynsissä kiinnikin niin voisi se ehkä hiukan paremmin jo täyttää tuon perusvaatimuksen, mitä päällyslakoilta näin yleisesti ottaen tavataan toivoa.  

Tällä kertaa lakalla sutiessa ei suureksi yllätykseksi kuitenkaan mikään lakkaus lähtenyt kävelemään kesken kaiken vaan ihan tyytyväisesti ne siinä kynnellä olla möllöttivät. Melki jo lähdin siltä istumalta laittamaan rastia peräseinään. Totta puhuakseni tosin, ei tämä miksikään ihan täysin moitteettomaksi päällilakaksi kuitenkaan osoittautunut, sillä tuota kynneltä kuoriutumista oli kyllä havaittavissa muutamien päivien käytön jälkeen. Tämä ei tosin itseäni niin haittaa, sillä se yleensä kertoo vain siitä, että olisi taas aika vaihtaa lakkaukset. Ihan sopivan ajan pysyvät menossa mukana siis omiin tarpeisiini. 

Käytetyt tuotteet:

Gina Tricot - Base Coat

OPI - I Don't Give A Rotterdam!

OPI - Pirouette My Whistle

Color Club - Sex Symbol

Essence - The Gel Top Coat

Mont Marte - Lamp Black

Essence - Fix It!-Nail Glue

+ hopeat strassit

+hopeat glitteri

Toisaalta luottopäällyslakkani Dermosililta, pitää vielä tämän jälkeenkin kärkisijaa itselläni ja se onkin palaamassa vakkarilakaksi heti kunhan vain saan aikaiseksi tilattua niitä rekkalastillisen lisää.  Sitä odotellessa mennään siis tällä Essencellä.

Tästä samaisesta päällyslakasta olisi vielä yksi ehdoton plussapuoli kerrottavana, josta höpötän seuraavassa postauksessa enemmän. Siihen asti siis heipat!

Mukavaa alkanutta viikkoa! ♥

Hempeät höyhenet

Luvassa olisi varmasti lukijoiden keskuudessa kohahduksia sekä muita hämmästyneitä reaktioita aiheuttava ilmoitus. Nimittäin. Tämän kertaiset lakkaukset eivät ole saaneet inspiraatiotaan pinterestistä(!). Eivätkä itseasiassa mistään muustakaan sosiaalisen median sovelluksesta vaan ihan perinteitä kunnioittaen suoraan minun mielikuvituksestani. Tiedän tälläisen ilmoituksen tulevan hiukan yllättäen kaikille, mutta kyllä. Totta se on. Tällä puolella ruutua on tapahtunut pitkästä aikaa jotain varovaista liikehdintää "lakkausideat"-nimisellä aivolohkolla, joka on herättänyt myös itse lakkaajassa yllättyneitä sekä epäuskoisia reaktioita. 

Jo pitkään on apuna käytetty muiden lahjakkaiden lakkailijoiden ideoita ja aivoituksia, mutta nyt on viimeinkin tullut aika, kun omatkin ideoinnit ovat taas pitkän ajan jälkeen lähteneet hitaasti, mutta varmasti raksuttamaan.  Askeleita ei tietenkään saa ottaa liian suurina harppauksina, sillä pian voi taas käydä niin, että tämä kallisarvoinen aivojen osa rasittuu liikaa ja vaipuu horrokseen. Silloin ollaan taas pinterestin ovilla kolkuttelemassa ja kierre on valmis. Ei tarvitse muuta kuin syöksyä mukaan.  

Hiljainen omien aivojen itsenäinen ajattelu saatiin liikkeelle, kun lähdettiin pienillä ideoilla eteenpäin. Ensiksi tukeuduttiin pelkästään omiin fiiliksiin. Ne saivat lakkailijan tarttumaan vaaleanpunaiseen kynsilakkaan sekä ajatukseen vaaleanpunaisista ranskiksista. Seuraavaksi otettiin hyvin varoen itse ideat ajattelun alle. Jotain hempeää haluttiin ja lakkailijan mieleen ilmestyivät hempeät höyhenet. Idea tuntui testaamisen arvoiselta ja se päätettiin toteuttaa. Lopputuloksena olivat vaaleanpunaiset ranskalaiset kera valkoisten höyhenten, nimettömissä ja peukaloissa.  

Käytetyt tuotteet:

Gina Tricot - Base Coat

Gina Tricot - Puff Powder

Essence - My Hula Hoop 

Mont Marte - Crimson

Mont Marte - Cobalt Blue

Mont Marte - Titanium White

Essence - Gel Top Coat

Tehdyt lakkaukset todettiin onnistuneiksi, mikä vahvisti lakkailijan ajatukset ja toiveet siitä, että kynsi-ideat-lohkolla voisi olla vielä tulevaisuudessakin jonkin sortin aivotoimintaa. Sanoisin siis tätä vain alkusoitoksi uusille ja innovatiivisille lakkausideoilleni, jotka tulevat vielä kohahduttamaan moneen otteeseen kynsipiirejä. (Tai sitten vain hatariksi askeleiksi Pinterest-luolani oviaukolla, jonka suljen pikimmiten ja palaan luolan syövereihin kyhjöttämään.)    

Muita luolissa eläjiä?